Seuran historia

Voimistelu- ja Urheiluseura Polvijärven Urheilijat ry. perustettiin
10.päivänä maaliskuuta 1927.Perustajajäseniin kuuluivat:
Kauppias Väinö Hukkanen
Maanviljelijä Kaarlo Hyttinen
Konstaapeli Otto Hyvärinen
Kauppa-apulainen Lauri Koistinen
Kaupanhoitaja Pekka Kontkanen
Maanviljelijä Veikko Rantala
Nahkuri Edvin Tirronen
Piiriesimies Eino Tuomi ja
Seminaarilainen Väinö Tuomi.

Seuramme toiminta alkoi 17.heinäkuuta 1927 pidetyillä kesäjuhlilla.Lajeina olivat: 5-ottelu, 5000 metrin juoksu sekä 10 kilometrinpyöräily. Alkuinnostuksen ollessa suurimmillaan luotiin aktiivisestiyhteyksiä myös sivukyliin. Suunniteltiin alaosastojen perustamista, mutta asia toteutui vasta 1945 osaksi sotien ja osaksi seuran toimintaa kohdanneen laman takia.

Seuran ensimmäisiin toiminta-muotoihin kuuluivat yleisurheilu, hiihto, pesäpallo, pyöräily ja voimistelu. Lajivalikoima kasvoi myöhemmin käsittäen mm. uinnin, painonnoston, suunnistuksen, lentopallon, ampumahiihdon, nais- ja poikatyön sekä myöhempinä vuosina jääkiekon.

PoU:n voimakas nousu piirin kärkeen alkoi vuonna 1946, jolloin seura jakaantui jaostoihin. Lähes jokainen jaosto on aikanaan kohonnut tuloksiltaan ja saavutuksiltaan piirin huipulle.
40-luvulla pesäpalloilijat voittivat useita piirinmestaruuksia nuorten joukkueilla, miesten sijoittuessa hyvin maakuntasarjassa. 50-luvulla painonnostajat hallitsivat ennätyslukemia ja esimerkiksi vuonna 1958-59 PoU otti kahdestatoista jaossa olleesta piirinmestaruudesta kaikkiaan kymmenen. 60-luvulla yleisurheilijat olivat parhaimmillaan. Seura kohosi valioluokkaan kuudeksi vuodeksi. PM-ja jopa SM-tason kilpailuissa menestyttiin hyvin. Naishiihtäjät toivat v.1962 SM-pronssia seuralle.
 

Suunnistajat menestyivät 70-luvun alussa nousten seuraluokittelussa 1 luokkaan.
Lentopallossa parhaat saavutukset koettiin PoU:n pelatessa II-sarjassa.

Seuratoimintaa on rahoitettu eri vuosikymmenillä eri tavoin. Alkuaikoina varat hankittiin lähes yksinomaan iltamia järjestämällä. Varsinkin pula-aikoina seuran taloudenhoidon vaikeutuessa toiminta lamaantui vuosiksi. Sotien jälkeisen ajan huomattavin tulolähde olivat talkoot. 24.5.1953 vihittiin käyttöön tanssilava , joka takasi seuran rahoituksen pitkälle 80-luvulle saakka. Pöytäkirjoista löytyvät esitykset mm. hyppyrimäen, uimalan, elokuvateatterin, urheilukentän ja valaistun pururadan rakentamisesta. Urheilukenttä valmistui 1945,uimala 1957, valaistu pururata 1977. Seura sai oman lipun vuonna 1956.
 

Seurahistoriassa 90-luku on ollut junioritoiminnan voimakasta eteenpäin menoa. 1996 valmistunut katettu luonnonjää ja vuotta myöhemmin rakennettu tekojää aikaansaivat valtakunnallisestikin tutuksi tulleen "Polvijärvi-ilmiön." Periaate, jossa käyttäjät kuntalaisten tuella rakentavat liikuntapaikan, sai huomiota televisiossa, Helsingin Sanomissa ja lukuisissa lehdissä ympäri Suomea. Hankkeeseen käytiin tutustumassa eri puolelta maatamme ja samalla periaattella rakennetaan muuallakin. Rakennusprojekti yhdisti seuraa sisäisesti. Hankkeessa olivat mukana kaikki jaostot. Kiekkojunioreiden määrä nousi toiselle sadalle ja edustusjoukkue menestymisellään loi hyvää pohjaa juniorityölle.

Yleisurheilun uusi nousu sijoittuu samaan aikaan. Esa Miettisen ansiokas työ jaoston puheenjohtajana nosti seuran yleisurheilevat juniorit piirin kakkoseksi ja toimintaan on tullut lisää sekä urheilijoita että valmentajia. Nuorisotiimin toiminnan alkaminen Mika Reijosen johdolla on omalta osaltaan vaikuttanut menestykseen.

Yhteiskunnalta tulevan avustuksen pienennyttyä, on omatoimisen varainhankinnan merkitys kasvanut. Kunniakierros on mennyt vuosi vuodelta paremmin ja keväällä -98 noustiin senkin tuotossa piirin kakkoseksi.